Kaasumarkkinakatsaus 06/2026: Geopoliittiset riskit vaikuttavat kiristyneeseen LNG-markkinaan

Vuoden 2026 ensimmäinen puolisko osoitti, kuinka nopeasti Euroopan kaasumarkkina voi muuttua. Talven kylmä sään aiheuttamat matalat varastotasot ja LNG-markkinan geopoliittiset häiriöt nostivat hinnat keväällä jyrkkään nousuun. Samalla biokaasun ja biometaanin rooli vahvistuu vähitellen Suomessa ja Euroopassa.

Euroopan kaasumarkkina kiristyi nopeasti

Euroopan kaasumarkkina kiristyi merkittävästi vuoden 2026 alkupuoliskolla. Alkuvuoden kylmä sää kasvatti kysyntää ja purki varastoja nopeasti, mutta keväästä eteenpäin markkinaa alkoivat ohjata yhä voimakkaammin LNG-toimitusketjujen riskit ja Lähi-idän kiristynyt geopoliittinen tilanne.

TTF front-month -hinta nousi alkuvuoden noin 28 eurosta megawattitunnilta hetkellisesti yli 60 euroon, mikä kuvastaa markkinan herkkyyttä toimitushäiriöille ja varastotason muutoksille. Vaikka hintojen nousu tasaantui vuosipuoliskon loppua kohden, markkinoiden riskipreemio säilyi koholla epävarman markkinaympäristön seurauksena.

Varastojen täyttövauhti vaikuttaa merkittävästi markkinaan

Varastotilanne on edelleen yksi markkinan tärkeimmistä hintatekijöistä. Euroopan kaasuvarastot painuivat talven jälkeen poikkeuksellisen matalalle, ja kesäkuun alussa EU-varastojen täyttöaste oli noin 42 prosenttia, eli selvästi alle tavanomaisen kausitason. Samalla Euroopan riippuvuus LNG-tuonnista on kasvanut: vuonna 2025 Yhdysvallat kattoi jo 58 % Euroopan LNG-tuonnista, samalla kun LNG:n osuus alueen kaasutoimituksista kasvoi yli 40 prosenttiin. Kun markkina on aiempaa vahvemmin sidoksissa globaaleihin LNG-virtoihin, häiriöt välittyvät Eurooppaan nopeasti sekä hinnassa että saatavuudessa.

Varastojen täyttöä vaikeuttaa se, että markkinaehtoiset kannustimet ovat heikot. Korkea kesähinta ja takapainoinen termiinikäyrä syövät varastoinnin taloudellista houkuttelevuutta, mikä voi hidastaa täyttövauhtia. Tämä pitää varastojen täyttövauhdin yhtenä markkinan tärkeimmistä hintatekijöistä ja kaasumarkkinan seurattavista tekijöistä H2/2026-jaksolle siirryttäessä.

Lähi-idän jännitteet heijastuvat LNG-markkinaan

Geopoliittiset riskit ovat palauttaneet markkinaan voimakkaan riskipreemion. Iranin konfliktin seurauksena jopa noin 20 % maailman LNG-kaupasta on altistunut toimitushäiriöille, mikä on lisännyt kilpailua LNG-toimituksista Euroopan ja Aasian välillä sekä ylläpitänyt korkeita hintapaineita.

Tarjonnan palautumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta, sillä tuotantolaitosten vauriot voivat pitää osan kapasiteetista poissa markkinoilta vuosia. Esimerkiksi noin 17 % Qatarin LNG-vientikapasiteetista voi olla poissa käytöstä useita vuosia, mikä ylläpitää LNG-markkinan kireyttä odotettua pidempään.

Yhdysvallat on saattanut Hormuzinsalmen läpi viime viikkojen aikana noin 70 kauppalaivaa, noin 3 laivaa päivässä. Hormuzinsalmen läpi kulki yli 100 kauppalaivaa päivässä ennen kuin Israel ja Yhdysvallat hyökkäsivät Iraniin helmikuun lopulla, joten konflikti vaikuttaa merkittävästi LNG-toimituksiin.

Mikäli jännitteet Lähi-idässä helpottuisivatkin lähiviikkoina, LNG-tarjontaan liittyvä epävarmuus, takapainoinen termiinikäyrä sekä matalat varastotasot pitävät markkinan rakenteellisesti kireänä vuoden jälkipuoliskolla.

Biokaasu ja biometaani kasvattavat merkitystään

Biokaasun ja biometaanin asema vahvistuu samaan aikaan, kun fossiilisen kaasun markkina pysyy epävakaana.

Suomen biokaasun ja biometaanin kulutus oli vuonna 2025 yhteensä 2,3 TWh, josta nesteytetyn kaasun osuus oli noin 40 prosenttia. Vuonna 2026 Suomessa on jo 100 biokaasulaitosta, joista 31 tuottaa biometaania, ja vuosille 2026–2030 on suunnitteilla 38 uutta laitosta sekä 1,8 TWh uutta kapasiteettia. Yli 77 prosenttia uudesta kapasiteetista kohdistuu nesteytettyyn biometaaniin eli Bio-LNG:hen, jonka rooli kasvaa etenkin raskaassa liikenteessä.

Biometaanin kiinnostavuutta lisää se, että sen kilpailukyky ei määräydy pelkän polttoainehinnan perusteella.

Valmisteverot, päästöoikeuksien kustannukset ja yritysten päästövähennystavoitteet muuttavat kokonaiskuvaa. Biokaasun keskeisiä hyötyjä ovat tuotteiden hiilijalanjäljen pienentäminen, scope-päästöjen vähentäminen, jakeluvelvoitteen täyttäminen ja päästökaupan kustannusrasitteen keventäminen fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna.

Pidemmällä aikavälillä biometaanin kasvupotentiaali Euroopassa on merkittävä.

Euroopan biometaanin tuotantopotentiaali voi nousta yli 100 bcm:n tasolle vuoteen 2040 mennessä ja edelleen 150–205 bcm:iin vuoteen 2050 mennessä. Samalla maakaasun kysynnän arvioidaan vähenevän sähköistymisen, energiatehokkuuden ja energiasiirtymän myötä. Potentiaalin realisoituminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii investointeja tuotantoon, lupaprosesseihin, infrastruktuuriin ja sääntelyyn.

Näkymät loppuvuodelle 2026

Loppuvuoden kehityksen kannalta ratkaisevia kysymyksiä ovat varastojen täyttövauhti, LNG:n saatavuus ja geopoliittisen tilanteen suunta. Jos Eurooppa lähtee seuraavaan talveen edelleen tavanomaista alemmista varastotasoista, markkina pysyy herkkänä sekä säävaihteluille että uusille tarjontashokeille.

Rohe Solutionsin myyntitiimin vetäjänä työskentelevällä Joel Unhalla on vahvaa osaamista kaasumarkkinoiden kehityksestä ja vihreästä siirtymästä. Rohe on kotimainen toimija, joka panostaa nesteytetyn maakaasun (LNG), nesteytetyn biokaasun (Bio-LNG) ja nestekaasun (LPG) toimitusvarmuuteen niin maalla kuin merellä läpi Suomen. 

Joel Unha keskustelee mielellään kaasumarkkinan kehityksestä paikan päällä Montelin Finnish Energy Day –tapahtumassa 11.6. Helsingissä.